Ratikkahallisuunnitelman huomautukset unohdettiin

Onko Helsingin Laajasalon lapset ja nuoriso niin vähäarvoisia, että heidän ulkoilupaikkansa (joka on nyt kaavoitettu viheralueeksi ja urheilupuistoksi) voidaan tärvellä laajennetulla lisärakentamisella? Eikö kasvavan asuinalueen ihmiset tarvitse ulkoilu ja urheilumahdollisuuksia?

Ratikkahallisuunnitelman asukaskuuleminen ei ole näköjään tuottanut minkäänlaista tulosta kaupunkimme kovakorvaisissa suunnitteluelimissä. ”Kuuntelemme kun on pakko, mutta tuumaakaan emme suunnitelmissamme muuta”, ”hymyilemme edessänne mutta irvistämme takana”.  Ratikkahallin osallistumis ja arviointisuunnitelma (päivitetty 15.11.2018)  löytyy osoitteesta: 
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/oas/1308-01.pdf
JOS ratikkahalli, vastoin kaikkia järkisyitä, on patolooginen PAKKO rakentaa juuri Laajasalon liikuntapuistoon, onko sen ympärille PAKKO rakentaa suuri 15 kerroksinen asuintaloalue? Ei suinkaan.
Maanalainen ratikkahalli voisi edelleen mahdollistaa käsipallokentän säilymisen laellaan ja mäki toimisi laskettelu ja kelkkamäkenä. Puistoa kiertävä lenkkipolku voisi edelleen toimia tehtävässään. Talot eivät kuulu mitenkään tähän joukkoon, ne on tuotu paikalle ”suurenmoisena (lainattuna) ideana” lisärakentamiseksi liikuntapuistoalueelle.

Ratikkahallille paras mahdollinen sijoituspaikka olisi Roihupellon alue, jossa Jokeri- ja raitiotieradat risteävät JA se on teollisuusaluetta jossa ratikkahalli ei ympäristöä häiritse liikenteellään.
Mistä saisimme suunnittelijoille järkeä mukaan suunnitelmiinsa? Kenties todellakaan ei ole kysymys järjestä vaan ihan konkreettisesti rahasta. Kuka hyötyy tästä ja mitä?

Nyt on kysymyksessä näennäinen rakennusmaan tarve ja se rakennusmaa ryöstetään surutta lapsilta ja nuorilta, he kun eivät osaa puolustaa itseään.
Kaavoituksen sortolinja jatkuu. Toisella suunnalla pakotetaan vanhoja pientaloasukkaita muuttamaan kodeistaan, kun rakennusmaasta on ”parkuva pula” raitiotien varsilla ja vanhuksetkaan eivät ole suurempi vastus. Tontit voidaan ympäröidä kivitaloilla ja sen jälkeen heidät kannetaan kodistaan keinutuolissa pihalle.

Tämä on epäinhimillistä rakentamisen hulluutta, teennäisesti ylikuumennetun rakennusbuumin seuraamuksena. Montako hometaloa rakennettiin 90-luvulla vastaavissa olosuhteisa? Rakennusalan ammattilaisetkaan eivät riitä tällaiseen tahtiin.

Pelkääkö kaupunkimme nykyinen johto, että se ei enää seuraavalla kaudella istu palleillaan ja kaikki mahdollinen rakennusmaa tulee NYT kahmia parempiin taskuihin?
Tämä on ilmeisen aiheellinen pelko. Toivottavasti nukkuvatkin äänestäjät heräävät vaaleihin mennessä.

Ratikkahallisuunnitelman viimeisin versio löytyy täältä. Tämä kertoo selkeästi mistä on kysymys. Mitä ihmettä ne talot siellä oikein tekevät? Eihän ne oikeasti edes ole ratikkahallin päällä vaan sen sivuilla, syömässä urheilupuistotilaa:

https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2018_kaava/4388_3_viitesuunnitelma.pdf

Laajasalon ja Jollaksen suunnitelma on maantieteellinen mahdottomuus

Kymmenen kilon kana ei mahdu kilon pussiin, tai tässä tapauksessa, pussista pois.
Kaupunkisuunnittelu yrittää suunnitelmillaan ylittää mahdottomuuksien rajan.
JOS kaavoituksen viitoittama rakentaminen Laajasalon / Jollaksen alueella toteutuu, alueilta ei ole mahdollista, järkevissä aikatauluissa, liikennöidä töihin, eikä töistä kotiin. Asukasmäärää kaavaillaan kolmin kertaiseksi mutta liikennesuunnitelmat eivät osoita, miten asukkaiden työmatkat saadan järjellisiksi ajallisesti.

Alla olevassa kuvassa on erittäin yksinkertainen vertailu, miksi Laajasalo / Jollaken alueesta ei voi koskaan rakentaa kaupunkikeskustan asukastiheyden mukaista "Cityä", kuten kaavoittaja, taivaita maalailevassa estteissään kertoo. Ikääntyvä väestö ei koskaan tule "sujahtelemaan" polkupyörillä vihreiden visioimia baanoja keskustaan tai edes kaavailtu määrä asukkaita pystyttäisi rahtaamaan työakoina, järkevässä aikatulussa raitsikalla.

 

Miten ammattinsa osaava kaavoittaja voi puhua Laajasalosta keskustamaiseksi taajamaksi rakennettuna? Suunnitelmissa on tällä hetkellä meneillään juuri tältä pohjalta tuotannossa oleva kaavoitus. Tästä kartasta näkee sen kummempaa liikenteellistäkään ymmärrystä vailla oleva, että Helsingin keskustasta lähtee/tulee 5 moottoritietä ja kolme raideyhteyttä (2 Metrorataa ja lukuisa määrä junayhteyksiä) KUN taas Laajasalosta ei edes suunnitelmissa ole, kuin yksi "bulevardi" liikennevaloineen ja risteyksineen ja mahdollisesti joskus toteutuva Kruunuvuoren silta. Vartiosaari on edelleen rakennuskiellossa ja JOS raide sen kautta Vuosaareen rakennetaan joskus, raitsikan tulee täyttämään suurelta osin vuosaarelaiset.

Kaupungin perustelut voimakkaalle rakentamiselle Laajasaloon ja Jollakseen eivät ole pitäviä. Ei Kruunuvuoren sillan jatkuvasti nousevien kustannusten vuoksi, tai raitiotien kustannusten vuoksi, eikä ratikkahallin pakonnomaisen sijoittamisen Laajasaloon, vuoksi. Ratikkahallia ajetaan urheilupuistoon lisärakennusmaan hankkimiseksi, sen varjolla. SE on kaavoittajan mielestä moraalisempaa, kuin suora urheilupuiston asunnoiksi kaavoittaminen. Ratikkahalli mahtuisi paljon paremmin Roihupellon teollisuusalueelle Jokeriradan varteen, parempien raideyhteyksienkin varteen. Punainen 4? osoittaa Jokeri0 linjauksen Laajasalosta Herttoniemeen ja Roihupeltoon. Tämä on ollut jo vuonna 2013 yleiskaava 2050 kaavioissa piirrettynä, vaikka liikennesuunnittelija ei sitä tunnusta edes suunnitelmaksi. Miksiköhän?

Vuodelta 2014 laskettuja liikennemääriä Helsingin keskustasta päivässä. Laajasalosta kulki 23000 autoa joka  ylittää Vihdintien määrän ja huomioon on otettava, että Vihdintie on moottoritie ja Laajsalontiestä ollaan tekemässä kaupunkibulevardi. JOS Laajasalo rakennetaan kaavoittajan suunnitelmien mukaan, olen syvästi pahoillani kaikkien laajasalolaisten puolesta joita siis tulee olemaan n. kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna n. 69000 autoa päivässä. Sellaista menoa näkyy ainoastaan Länsiväylällä. Laajasalontie ei levene tai nopeudu, päin vastoin se bulevardina hidastuu. Siitä ei tule uutta "Länsiväylää" eikä edes Itäväylää. Jos Laajasalosta saataisiin autot ulos, liikenne ruuhkautuu viimeistään Herttoniemeen, kuten jo nyt. 

Vainko ylioppilaskirjoitukset englanniksi?

Mitä uutta tuhoa hallitusvallassa olevat ovat nyt jälleen suunnittelemassa?
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Sanni Grahn-Laasosen (kokoomus) johdolla (https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/englanninkielinen-ylioppilastutkinto-etenee) , sekä EK Jyri Häkämiehen (kokoomus) johdolla (https://ek.fi/ajankohtaista/lausunnot/2018/04/03/ylioppilastutkinnon-jarjestaminen/) ovat suunnittelemassa englanninkielen nostamista, ylioppilaskirjoitusten kielenä, tasavertaiseksi suomenkielen kanssa. Mihin tämä toiminta tähtää?

EK:n mukaan, se helpottaa asioita, kun hankkitaan osaajia ulkomailta. Suomalaiset eivät enää osaa tai eivät enää kelpaa. On hienoa, että johtokunnat ja johtoportaat koostuvat vierasperäisistä nimistä. Samoin vierastyövoima on edullisempaa kuin kotimainen. Myöskään muualta tulleet eivät uskalla liittyä työntekijäjärjestöihin ja he yleensä osaavat ainakin jokun sanan englantia mutta eivät lainkaan suomea.

EK:n perustelut suorana lainauksena:
"Mahdollisuus suorittaa suomalainen ylioppilastutkinto englanniksi on suoraan vetovoimatekijä, kun Suomeen halutaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti kansainvälistä osaamista ja osaajia perheineen. Samalla uudistus tarjoaa suomalaisille englannin- tai kaksikielisessä perus- tai lukio/ammatillisessa koulutuksessa olleille nuorille luontevan kielellisen jatkumon. Kolmanneksi englanninkielisellä ylioppilastutkinnolla on edellytykset vahvistaa suomalaista tutkintojärjestelmää kansainvälisesti ja tämä tukee osaltaan suomalaisen lukiokoulutuksen vientiä."

Suomenkieli ja siinä sivussa pakkoruotsi unohtamalla säästetään runsaasti rahaa julkaisutoiminnassa ja saavutetaan omalla oppikijajulkaisu- ja kustannustoimella suuret maailman markkinat. Mitä menetetään? No kansallinen identiteetti mutta mitä arvoa sillä on kun rahassa mitataan? Kokoomus lyö hetikohta selvät sifrat pöytään joka muuta väittää. Venäjä viitoittaa tätäkin tietä "pikkuvelivaltiolleen".

Helsingin Jollaksessa on tapahtumassa ”suuri puhallus”

Mitä tuumaisit jos sinun tonttisi olisi, kaupungin toimesta, kaavoitettu ja lunastettu puistoalueeksi nimelliseen hintaan ja muutaman vuoden kuluttua Helsingin kaupunki ryhtyy kaavoittamaan ja myymään tai vuokraamaan tonttiasi moninkertaisella voitolla osaketalojen rakennusmaaksi?

Jos näin tekisi yksityishenkilö, hän luultavasti joutuisi vastuuseen huijauksesta tai keinottelusta (vertaa Nuorisosäätiön tonttijunailut). Helsingin päättäjät ja kaavoittajat näyttävät saavan tehdä kuten heille parhaiten sopii ja heille näyttää sopivan samanlainen sisäpiirikauppakeinottelu, kuin mitä poliisi tutkii paraikaa Nuorisosäätiön toiminnassa.
Mitä kukin tästä keinottelusta hyötyy, jää arvailujen varaan.
Moraali tai laki ei näytä kaupunkisuunnittelusta vastaavia henkilöitä jarruttelevan.

Toinen ongelma, jota kaupunkisuunnittelijat eivät ole ahneuksissaan tulleet ajatelleeksi, on jo puistokaavavaiheessa kaupungin itse esille tuoma Jollaksen perukoiden hankala liikenteellinen sijainti joka ei mahdollista suuria asukasmääriä. Ajattelun luulisi olevan sallittua näin vastuullisissa tehtävissä toimivilla henkilöillä. Kannattaisi myös tutustua karttaan, ennen suunnitelmien julkaisemista. Tätä ei ole tehty koko Laajasaloakaan kaavoitettaessa. Nyt rakennetaan ”Cityä” jonne ei pääse tai josta ei pääse töihin järkevässä työmatka-ajassa. Asukasmäärä moninkertaistuu mutta liikenneratkaisut vaikuttavat lähinnä naurettavilta. Laajasalo on SAARI, eikä se siitä juuri muuksi muutu yhdellä tai edes kahdella ratikkasillalla. Myös Jollaksen liikenne tulee pakkaantumaan Laajasalon bulevardille ja sille ainoalle maantiesillalle, muiden muassa. Ruuhkaliikenne on jo nykyasukasmäärälläkin tukkoista, miten sitten mahtaa olla vuonna 2050?

Huomata myös sopii, että JOS Vartiosaaren kaava astuu voimaan hallinto-oikeuden ja KHO:n päätöksen vastaisesti, ja raitiotie Vuosaareen joskus rakennetaan, sitä tulevat käyttämään myös Vuosaaren asukkaat joten Laajasalosta ei enää porukka raitsikaan mahdu. Sillä ei ratkaista Laajasalon liikenneongelmaa lainkaan.

Toivon mukaan asukkaat heräävät tunnistamaan sen poliittisen klikin joka tällä hetkellä kaupunkisuunnittelua johtaa ja vaihtaa heidät seuraavissa kunnallisvaaleissa järkeä enemmän käyttävään porukkaan. Vastuuhenkilöt löytyvät kaupungin verkkosivuilta.

https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/paatoksenteko/kaupunkiymparistolautakunta/yhteystiedot

Palautetta aiheesta voi lähettää myös sivulle:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute

Helsingistä on rakenteilla ”pahoinvointikaupunki”

Kaavoitus ja rakennustoiminta on Helsingissä nyt ylikuumenemisen tilassa. Kaikki kaupunkilaisten henkireiät (viheralueet mahdollisuuksien mukaan) rakennetaan täyteen ja pientaloalueet häädetään kivitalojen alta. Tällä tavoin ei voida odottaa muuta kuin sairastuvaa yhteiskuntaa. Nuorilta viedään lähiliikuntamahdollisuudet ja ikääntyviltä puistot. Ihmiset suljetaan kivitaloihin ja asfalttipihoille, pientaloasujat häädetään rakentamalla kerrostaloja kiinni pientaloasutukseen.

Kukaan ei voi kieltää, etteikö asuntoja tarvita ja Helsinkiä kehitetä mutta joku järki olisi kaavasuunnitelmissa hyvä pitää mukana. Kaikkia uusia asuntoja ei tarvitse rakentaa Helsinkiin, eikä kaikkia asuntoja tarvitse rakentaa yhtaikaa. Ympärillä on lyhyen työmatkan päässä kuntia, joihin mahtuu runsaasti rakentamista. Nyt kyseessä on kuitenkin aivan toisenlaiset arvot, kuin asunnottomuus jolla ratsastetaan. ”Raha ratkaisee”. Helsingistä saadaan runsaimmat ja nopeammat voitot rakennuttajille ja rakentajille. Esimerkiksi Kruunusiltojen valmistuttua, asuntojen hinnat nousevat Laajasalossa +1000€/m².
Nyt on kiire rakentaa runsaasti uusia sijoituskohteita.

Helsinki pyrkii myös saamaan kaikki potentiaalit uudet asukkaat alueelleen. Pääkaupunkiseudun etu tai entisten asukkaiden etu, ei ole Helsingin päättäjien etu.
Nyt kahmitaan rahaa rakennusliikkeiden ja sijoittajien taskuihin. Kaupunki saa jonkin verran tonttikaupoista mutta se myös joutuu ostamaan tontteja. Tämä liiketoimi on voittoon johtavaa, koska tontti ostetaan matalan rakennusoikeuden hinnoilla entisiltä omistajilta (omakotitontti tai jopa ilmainen viheralue) ja sen jälkeen se kaavoitetaan kivitaloille ja myydään tai vuokrataan rakennuttajalle korkeamman rakennusoikeuden mukaan. Lopullisen hinnan tästä kaikesta maksavat asukkaat. Kaupunki nostaa kunnallisverotusta ja asukkaat ostavat kalliita asuntoja kivierämaasta. Pahimmassa tapauksessa kiireellä rakennetuista ongelmataloista ja kehnojen liikenneyhteyksien takaa. Asunnon ostamisen ja omistamisen ilosta, siitäkin, verottaja ottaa osinkonsa. Edullisia asuntoja tarvittaisiin mutta kun niitä ei nyt vaan ole luvassa riittävästi ja oikeasti muualla kuin juhlapuheissa joilla kaavoja kaupataan.

Tästä kehityksestä täyden vastuun ottavat nämä nyt vallassa olevat Helsingin kunnallispoliitikot. Seuraukset ovat kauaskantoisia, eikä tilannetta enää jälkeenpäin voida paikata millään rahalla.
Helsingissä ylin vaikutusvalta on (demokraattisen, poliittisen mandaatin mukaan) Pormestari Jan Vapaavuorella (Kokoomus.). Hän jakelee mediassa lausuntoja joissa Helsingin väestön kasvuluvut huimaavat: ”Kaupungissa pyritään rakentamaan noin 6000 uutta asuntoa vuosittain.” lausuu Vapaavuori Kauppalehdessä. (https://optiongaala.kauppalehti.fi/kamp-collection-hotels/jan-vapaavuori-helsinki-20-vuoden-kuluttua).
Tämä tarkoittaa asukkaina 13.800 uutta asukasta vuosittain. Aikaisempi arvio oli 5000 uutta asukasta vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä, ennuste on 774 000 asukasta Helsingissä. (Toivoa sopii, että tuo luku oli toimittajan lapsus, eikä Vapaavuoren).

Julkaisun ”Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2017-2050” virallinen kasvuennuste kertoo, että vuodesta 2017 (635 181 asukasta) kasvua on vuoteen 2050 (+139 000 asukasta) joka tarkoittaa n. 4.200 uutta asukasta vuodessa. Eroa Vapaavuoren kovin toiveikkaaseen (+13.800) vuosiennusteeseen kertyy 9.600 asukasta.  Minne ne loput tyhjät asunnot laitetaan? Aikooko Vapaavuori löysentää maahanmuuttokiintiöitä roimasti, jotta saa tyhjät talot kaupaksi edullisesti kaupungille, vaiko yksityisille majoitusalan firmoille?

Kun katsotaan Laajasalo/Jollas-kaavoitussuunnitelmia, Vapaavuori aikoo rakentaa kaikki asunnot pääasiassa   näille alueille Vihreiden tuella. Vihreät De Gröna, eivät nimittäin voi sietää viheralueita, eikä urheilupuistoja kaupungissamme. He haluavat kaupunkibulevardeja joiden varsilla voi siemailla Cappuccinoa ja ihailla autojen hitaasti etenevää virtaa.
Vapaavuori on tosin, ainakin tuossa Kauppalehden juhlapuheessaan, Vihreiden kanssa eri linjoilla: ”Luonto on helsinkiläisille jatkossakin tärkeää, joten sitä tulee olemaan kaupungissa paljon myös 20 vuoden kuluttua.” Ehkä tämä on vain valeuutinen, koska toiminta on nyt päinvastaista.

Liikenneratkaisuista ei olla muuten kiinnostuneita tällä ylikaavoitetulla saarella, kuin ratikkahallin osalta, jonka selkään ja ympäristöön saadaan runsaasti lisää asuinkerrostaloja (40.000 k-m2). Laajasalo/Jollas – alueelta johtaa yksi ainoa maantiesilta mantereelle. Yksi, eikä kaksikaan ratikkasiltaa, ei ratkaise tätä liikenneongelmaa. Lisäksi Laajasalon/Jollaksen alueelta valtaosa liikkumisesta suuntautuu pohjoiseen ja itään. Pääasiassa Herttoniemen kautta. Sellaiseen omalaatuisuuteen ei ole Helsingin liikennesuunnitteluvirastossa varauduttu lainkaan, koska (alibudjetoitu) Kruunusilta on paljon näyttävämpi saavutus CV:ssä, kuin joku kapinen maantiesilta.

Kaupunkimme kaavoitusta vetää Kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.). Muut kaavoituksesta vastaavat henkilöt löytyvät tästä seuraavasta kappaleesta. Poliittinen voimajakauma on 8 edustajaa oikeistolla (lasken Vihreät, tässä tapauksessa oikeistoon, koska he tekevät oikeistolle edullisia päätöksiä), Vihreät + Kokoomus ja 4 edustajaa vasemmistolla, SDP ja Vasemmistoliitto. 1 edustaja Perussuomalaisilla.
(seuraavat tiedot, sekä henkilöiden yhteystiedot, ovat Helsingin verkkosivuilta https://www.hel.fi/)

Kaupunkiympäristölautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta huolehtii kaupunkiympäristön toimialan tehtävistä, muun muassa yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta. Lautakunnalla on lisäksi kaksi jaostoa: rakennusten ja yleisten alueiden jaosto ja ympäristö- ja lupajaosto, joilla on omat tehtävänsä.

Yhteystiedot

Kaupunkiympäristölautakunnassa on 13 jäsentä. Lautakunnanjäsenet, varajäsenet ja varapuheenjohtajan valitsee Helsingin kaupunginvaltuusto. Lautakunnan puheenjohtaja on apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet

Vihreät

• Anni Sinnemäki, puheenjohtaja
  Varajäsen Ada Saarinen
• Osmo Soininvaara
  Varajäsen Mikko Särelä
• Kaisa Hernberg
  Varajäsen Leo Stranius
• Tuomas Rantanen
  Varajäsen Amanda Pasanen

Kokoomus

• Risto Rautava, varapuheenjohtaja
  Varajäsen Maarit Vierunen
• Laura Rissanen
  Varajäsen Dennis Hamro-Drotz
• Sirpa Asko-Seljavaara
  Varajäsen Matti Enroth
• Atte Kaleva
  Varajäsen Mirita Saxberg

SDP

• Eveliina Heinäluoma
  Varajäsen Antti Koskela
• Jape Lovén
  Varajäsen Jaana Ylitalo

Vasemmistoliitto  

• Mai Kivelä
  Varajäsen Mika Välipirtti
• Silvia Modig
  Varajäsen Mia Haglund

Perussuomalaiset

•  Nuutti Hyttinen
  Varajäsen Krista Bister

Kaupunkiympäristölautakunnan esittelijä

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho toimii kaupunkiympäristölautakunnan, sen jaostojen sekä toimialan apulaispormestarin esittelijänä.

Pöytäkirjanpitäjät

• Katja Sulkko
• Lea Hannola
• Pirjo Moberg

Lakimiehet

• Kristina Montell
• Pauliina Levy
• Suvi Kokkonen (vanhempainvapaalla)

Tiedottaja

• Heikki Mäntymäki, viestintäpäällikkö

Palautetta kaavoituksesta ja muustakin kaupunkimme toiminnasta voit lähettää sivulla:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute
Kaupungin työntekijöiden puhelunnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät sivulta:
https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/paatoksenteko/kaupunkiymparistolautakunta/yhteystiedot

EU ja linkkivero

TM 18/2018 Sami Rainisto, nosti kolumnissaan esille tärkeän asian. EU:n Tekijänoikeusdirektiivi meni läpi mutta sen seurauksista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa, koska jokainen maa voi soveltaa direktiiviä omalla tyylillään.

Artikla 11:n ajatus on sikäli merkillinen, että esimerkiksi kaikki Googlen, muiden medioiden sivuille johtavat hakulinkit saattaisivat tulla "maksullisiksi" eli tekijänoikeusmaksuja kerättäisiin jokaisesta hakutuloksesta jonkin julkaisun sivuille. Tämä on perin outoa, koska eihän tälläkään hetkellä ole minkäänlaista estettä medialle, kuin medialle, laittaa maksullista kirjautumista (estettä) omaan aineistoonsa, kuten on paljolti jo tehty. Tässä mennään jotenkin amatöörimäisellä tyylillä ja "isovelivalvoo" menttaliteetilla ja jälkijättöisesti suojelemaan kaupallisia sisältöjä jotka jo periaatteessa on suojeltu niin haluttaessa.
Tämän seuraavan linkin päässä on tämä mainittu artikkeli MUTTA, et pääse sitä lukemaan ilman "oikeuksia" joista joudut lehdelle, sen niin halutessa, maksamaan. Tekniikan maailma on, arvatenkin, vain iloinen jos saa näin uusia maksavia tilaajia. Mihin tässä EU:ta taas tarvittiinkaan?

https://tekniikanmaailma.fi/lehti/18b-2018/elakoon-linkkivero/

Höh!

Gunillantien - Reiherintien "kulmaslummi"

Helsingin kaavoitusosasto tukee rakennusoikeuden ylityksiä Laajasalossa.
Herää kysymys, kenen etua kaupunkimme kaavoitus nyt ajaa ja kuka hyötyy ylikaavoittamisesta ja mitä? Asukkaat joutuvat joka tapauksessa maksumiehiksi ja naisiksi, kaikin tavoin.
Jätimme toisen huomautuskierroksen vaatimukset eilen. Edellinen kierros ei tuonut minkäänlaista sovitteluratkaisua. Jopa se ainut jousto toisen rakennuksen siirrosta, oli todentamatta ja sen mukaan on vain "lupaus", joihin kaavaosaston suunnalta ei kannata liikaa perustaa, kuten ei kaavoihinkaan. Osmo Soininvaara vastasi blogissaan kysymykseeni jatkuvasta kaavamuutosrumbasta:"Kaikki kaavoitus muuttaa kaavaa". Todella syvällistä filosofiaa. Sinnemäki tosin ei vastaa mitään. Ehkä häntä hävettää toimia rakennuttajien työrukkasena.
Asukas ei koskaan tiedä millaiselta alueelta asuntonsa ostaa. Eilinen kaava kun ei ole tänään enää voimassa. De facto.

Esitimme perusteltuina vaatimuksinamme (22.10.2018) seuraavaa:

1) kaavamuutos on palautettava uuteen valmisteluun, jossa rakennusmassaa –
ennen kaikkea kerroskorkeutta pudotetaan molemmissa rakennuksissa viiteen
ja metreissä 15 metriin katutasolta mitattuna, näin päästään 2017 kaavan
rakennusoikeuden mukaiseen rakennusmassaan ja kaavan mukaisiin
asuntoneliöihin. Tätä vaatimusta vastaan ei ole olemassa järkevää perustetta
vastineessa ja vaatimus noudattaa jo kertaalleen, aiemmin sovittua
kaavamuutosta ja Maankäyttö ja rakennuslain henkeä ”esteettisestä ja
tasapainoisesta elinympäristöstä”.
2) rakennuksia on vaadittu ja nyt vastineessa ehdotettu sijoitettavaksi 10-5 metriä
Reiherintien reunasta, jotta Reiherintien varteen voidaan sijoittaa puurivi ja
katualueelle jää tulevaisuuteen laajennusvaraa.
Vaadimme täsmällistä tietoa: kuinka paljon taloja on siirretty? Mitä kallioita
säilytetään? Miksi verkossa ei ole uusia piirustuksia sijainnista, ei myöskään
Vastineenne liitteenä?
3) meluselvityksen tulos ei ole uskottava. Millaiseen laskentamalliin se perustuu? Kuka
on tutkinut/laskenut meluhaitan? Onko taho puolueeton? Keskiäänitaso ei anna
missään tapauksessa oikeaa kuvaa pysäkkien aiheuttamista melupiikeistä.
Vaadimme lisäselvitystä ja uuden, luotettavan melulaskelman huippuäänistä.
4) muita asukaskommentteja ei ole huomioitu, ne on ainoastaan pyritty kumoamaan
erilaisin selityksin. Mm. kerroskorkeus on nyt muutettu räystään metrikorkeudeksi
jonka väitetään olevan sama kuin 2017 kaavassa, vaikka kerrosmäärä oli tuolloin
kaksi kerrosta alempi. Mikään ”autopaikoitus” selitelmä ei vaikuta talojen
metrikorkeusvaatimuksiin. Kerrosmäärää vastineessanne ei ole muutettu tai
asuinkerrosneliöitä pudotettu 2017 kaavan tasolle tai edes lähemmäksi kaavan tasoa.
5) projektista on annettava faktatietoa. Nyt saamme muuttuvaa tietoa, esim. asuntojen
lukumäärä ja asukasmäärä vaihtelee.
6) selvitettävä uskottavasti, että kaupungin valitsemat yhteistyökumppanit ovat
luotettavia ja uskottavia toimijoita. Viittaan kumppanin talousrikostutkintaan, toisen
kumppanin heikkoon rakentamisen laatuun ja poliittisiin sitoumuksiin, jotka
vaikuttavat niiden toimintaa ohjaavasti. Jos molempien yritysten historia on niin
rasittava, että yritysten nimet pitää muuttaa, se ei kuulosta luotettavalta. Onko
kumppaneiden talous kunnossa? Minkä laatuista rakentamista on odotettavissa, kun
taustalla on rakentamishistoriaa mm. hometaloina? Paikalliset asukkaat eivät halua
naapurustoon ikuisesti remontissa olevia taloja.

Perustelut olivat jatkodokumentissa. Yhteensä 16 sivua taustatietoineen. Huomautuksen voi tilata minulta sähköisenä: hannu.kuukkanen (ät) elisa.fi   (ät=@ ja sulut ja välit pois)

P.S. Naapuriin on nousemassa rakennettu kortteli jossa asuntoja on 113kpl suurin piirtein saman kokoisella tontilla. Reiherintien- Gunillantien kulmatontille asuntoja on nyt kaavailtu 250kpl. eli yli tuplasti. Tehdäänkö sinne japanilaisia yöpymisputkia?

Laajasalosta uusi keskustataajama?

LAAJASALON RAKENTAMINEN KESKUSTAN KALTAISEKSI TAAJAMAKSI ON SULAA HULLUUTTA

Kun vertailemme kartalla mikä ero on Helsingin nykyisellä keskustalla liikenneyhteyksineen ja Laajasalon saarta, emme voi tulla muuhun johtopäätökseen, kuin että kaupungin kaavoituksen suunnitelmat rakentaa Laajasalosta keskustan kaltainen taajama, ovat sulaa hulluutta.

Keskustasta lähtee voimakkaita ulosmenoteitä ainakin viisi kappaletta + metrolinja itään ja länteen, sekä rautatie pohjoiseen. Näihin ei ole laskettu pienempiä väyliä ulos keskustasta vielä lainkaan. Miettiä myös sopii, miten liikenne keskustan alueella sujuu ruuhka-aikoina nykyisin?

Kun vertailemme kartalla tilannetta (suunnitelmat) voimme havaita, että Laajasalosta lähtee tasan yksi autoväylä ja suunnitelmissa on ollut kaksi pikaraitiotiesiltaa, kolmatta (punainen 4) pikaraitiotietä kuulemma ei ole vielä edes suunnitelmissa liikennesuunnittelijan mukaan (vaikka sellaisen olen kyllä kuvissa nähnyt). Se ”ei ole suunnitelmissa” sen vuoksi, että ensin pitää kaavoittajan saada ratikkahalliksi ja rakennusmaaksi osa urheilupuistoaluetta ja sen päälle muutama asuinkortteli. Pöyristyttävää ja täysin vastuutonta suunnittelua.

Autoilua ja tieliikennettä ei lakkauta Vihreiden visio vähenevästä autoilusta, kun reaalimaailman tutkimukset kertovat aivan muuta.
Laajasalon kaavoitushanketta vetää Helsingissä Vihreiden edustaja gryndereiden työrukkasena. Myydäänkö Laajasaloa ja sen viheralueita, nykyisiä ja tulevia asukkaita ajattelematta?



Mustat numerot edustavat ulosajoteitä ja punaiset raideliikennettä – Helsingin keskusta vs. Laajasalo. Tilaa toki on mutta suunnitellulle väkimäärälle suunnitellut liikenneyhteydet eivät tule toimimaan, sanotaan sitten autoilun määrästä tulevaisuudessa mitä tahansa. Moniko on menossa Vuosaareen? Sensijaan Herttoniemn suuntaan löytyy menijöitä mutta sinne ei ole riittävää liikennekapasitettia suunnitelmissa. Punainen 4? olisi Jokeri0 lijaus Roihupeltoon mutta se ei kuulemma ole suunnitelmissa, sanoo liikenneviraston edustaja.
Vuosaaren silta taitaa pysyä suunnitelmana, koska Vartiosaari on kaavoitettu maakuntakaavan vastaisesti, eli sinne ei ainakaan toistaiseksi saa rakentaa mitään. Jäljelle jää yksi ratikkalinja keskustaan ja tukkoinen maantiesilta Herttikan, Roihuvuoren, Viikin ja kehä ykkösen suuntaan.

Vihreiden kannatus floppaa

Uudet mielipidemittaukset osoittavat, että vihreiden näennäisaate, ei enää mene läpi kansaan.
Ainakin kunnallispolitiikassa ja nimenomaan, heidän johtamassa kaavoituspolitiikassa, vihreät ovat olleet erittäin asukasvastaisia. Nykyisistä asukkaista ei piitata ja viheralue- ja urheilupuistorakentaminen jatkuu.

Samoin pientaloasutus on ei toivottavaa Helsingissä. Pientaloasukkaita häädetään rakentamalla pientalojen etu- ja takapihoille kerrostaloja joiden rakennusoikeuksia nostetaan kaavaversiosta toiseen.
Kaavoittaja on sanonut asukkaiden kuulemistilaisuuksissa suoraan, että pientaloasukkaat voivat muuttaa muualle.
Sinnemäki ei vastaa perusteltuihin kommentteihin Helsingin järjettömästä  kaavoituksesta.
Gryndereiden paksu lompakko on tärkeämpi kuin asukkaiden viihtyvyys.

Yksityisautoilua kuristetaan bulevardeilla ja keskustan katujen liikennettä rajoittamalla. JOS joukkoliikennereitit ja aikataulut pystyisivät korvaamaan yksityisautoilun, asia on kunnoissa, mutta näinhän ei suinkaan ole.

Vihreät voisivat jatkaa luonnonsuojelutyötä joka vaikuttaa nyt kokonaan unohtuneen, koska asutusalueilla touhuaminen tuo enemmän näkyvyyttä ja mainetta. Hyvää tai huonoa. Hipsteriäänet eivät yksinkertaisesti riitä taajamissa.

Henkilöautoliikennettä kuritetaan Helsingissä

Jo viime joulukuussa (TM 22/2017) ilmestyi Tekniikan Maailmassa kolumni jossa ihmeteltiin: "Voisiko joku kertoa, miksi autot pitää häätää Helsingistä?". Kommentti käsitteli ja arvosteli laajasti mm. keskustan kävelykatuhankkeita: Espaa, Kaivokatua, Hämeentien henkilöautoliikennehäätöä jne. sekä bulevardihankkeita.Kirjoitin näistä jo joulukuussa 2016 tässä blogissa: http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2016/
Kysymys on Laajasalossakin erittäin akuutti, sillä yksi tapa kurittaa yksityisautoilua on Laajasalontien bulevardi-hanke, jolla tullaan hidastamaan risteyksineen valoineen, henkilöautoliikennettä. Nyt voimaan on tullut jo ajonopeuden pudotus 50km:iin tunnissa, jota eivät autoilijat vielä ole tahtoneet edes tunnustaa olemassa olevaksi, nopeudenvalvontakampanjoista huolimatta. Samoin liikennevalot ostarin liittymässä ovat hidaste. Tämä, alunperin, uuden ostarirakennustyömaan aiheuttama risteys, on vasta esimakua tulevasta.
Kaupungin kaavoitusosasto on aina kysyttäessä, muistanut muistuttaa, että yksityisautoilu on katoavaa kansanperinnettä Laajasalossa ja se korvataan uudella uljaalla pikaraitiotiellä. Tilastojen ja henkilömielipiteiden valossa en tätä menisi lainkaan vannomaan. Varsinkin kun asukasmäärä Laajasalossa on kertautumassa.
Vasta-argumenttinamme on aina ollut se tosiasia, että suinkaan kaikki eivät ole menossa keskustaan, vaan erittäin suuri osa asiointi- ja työpaikkaliikennettä suuntautuu Herttoniemeen ja Itäkeskukseen ja sieltä kehätielle. Myös Viikin kautta on hyvä yhteys pohjoiseen ja länteen. Kaikille ei riitä muun joukkoliikenteenkään linjat ja aikataulut. Tämä tieto on välitetty kaavoittajalle ja liikennesuunnittelijalle.
Kaupunkimme ja sen kaavoituksen perimmäinen tavoite ei ole suinkaan itse henkilöliikenne, vaan rakentaminen. Tarvitaan rakennusmaata tuon bulevardin varsille. Tämä kuulostaa hölmöläisten hommalta. Mennään rakentaminen edellä. Lisärakentaminen kaupungin tahdilla, tulee tukkimaan liikenneyhteydet jo ennen raitsikaa ja edelleen rakentamisen lisääntyessä, myös tuon hidastetun bulevardin. Bulevardin varsilla tuskin tullaan näkemään iloisia kahvilassa istuskelijoita tai äitejä lastenvaunuineen (kuten bulevardisuunnitelmissa auvoisasti kuvaillaan). Neljällä kaistalla valoissa seisovien ja niistä kiihdyttävien autojen meteli, pakokaasut ja tiepöly huolehtivat kansan pysyttelemisen poissa bulevardin varsilta.
Rakennusmaana toki bulevardin varsi on ymmärrettävämpää ja hyväksyttävämpääkin, kuin urheilupuiston alue, tai muut Laajasalon viherkeitaat. Liikennesuunnittelijana pitäisin kiirettä Herttoniemeen ja Roihupeltoon suuntautuvan ratikkakiskon rakentamisessa, noin ensihätiin. Se ei kuulemma ole tulossa pitkiin aikoihin, viime tapaamisessamme kyseltynä. Se ei ollut, ihan oikeasti, vielä edes suunnitteilla. Sillä väitteellä torpattiin ratikkavarikko Roihupellossa.

Raideliikenteen rakentamisen hyöty?

Mielenkiintonen mielipide, puheenvuoropalstalla, Suomen Kuvalehdessä no 32/2018 raideliikenteen kannattavuudesta. Artikkeli kertoo myös miksi ratarakentaminen on kannattavaa ja kenelle.

Viisi dippainsinööriä; Antti Talvitie, Risto Kangas-Ilkkala, Kalervo Matikainen, Olavi H. Koskinen ja Jussi Sauna-aho, kirjoittivat artikkelin otsakkeella ”Raideliikenteen hyöty on harhaa”.

Artikkelissa ammuttiin alas suuri määrä argumentteja joilla raideliikennettä puolustetaan. Raideliikenne artikkelissa tarkoittaa laajasti metron, kehäradan, raidejokerin, Pisararadan jne. Asian voi kiteyttää heidän laillaan lauseeseen: ”aliarvioidut kustannukset ja yliarvioidut hyödyt”. Nostettu otsake ”Junaliikenne tekee vuodessa 400 miljoonaa euroa tappiota”, tarkoitta VR:n tappioita.

Mitä järkeä tässä sitten ylimalkaan on? Matkustajien ajansäästöt todettiin kovin minimaalisiksi ja usein näennäisiksi ja joissakin tapauksissa jopa negatiivisiksi.

Kenen taskuun menevät hyödyt?

Loppukappale selittää kenelle raideliikenne on järkevää ja kuka hyötyy: ”Suurten hankkeiden tukijoina ovat vaikutusvaltaiset poliitikot ja heidän nimittämänsä virkamiehet. Hankkeiden toteuttamisessa rakennusyhtiöillä ja konsulteilla on rautainen ote.

Rakennusyhtiöt haluavat suuria infrahankkeita ja maankäyttösopimuksia, jotka lisäävät ratojen varren asuntojen neliöhintoja yli tuhannella eurolla, eivätkä siksi puhu totta.

Konsultit pelkäävät toimeksiantojen vähenemistä, eivätkä siksi puhu totta. Yhteispelillä sen sijaan kaikki nämä mainitut tahot voittavat.” Kannattaa seurata mistä ja keiden poliitikkojen vaalirahat tulevat tulevissa vaaleissa (josko niitä lainkaan edes ilmoitetaan). Kunnallisvaalit ovat Helsingissä erityisen tarkkailun paikka. Päästetäänkö vihreitä edelleen rakentamaan kaupungin viheralueet.

Vieläkö tarvitsee ihmetellä miksi myös Helsingin Laajasaloon rakennetaan (kustannuksiltaan aliarvioitua) miljoonasiltaa ja vedetään pikaratikkakiskoja. Rakennusliikkeet ovat täällä nyt rakentamassa niitä +1000 euroa/neliö ”arvonnousuasuntojaan” kukin kilvan ja poliitikkojen ja virkamiesten ansiokkaalla avustuksella. Kuka maksaa suunnitelmissa alihinnoitellun sillan ja pikaraitsikahallit ratoineen? Sinä ja minä ja mahdolliset tulevat asukkaat. Samaan aikaan saaren linja-autoliikennettä kutistetaan ja henkilöautoliikennettä kuristetaan.

Kruunusiltojen ensimmäinen kustannusarvio oli 250 miljoonaa euroa jolla kaupunginhallituksessa päätös tehtiin. Päätöksen teon jälkeen seuraava arvio olikin jo 360 miljoonaa (oho). 500 miljoonaa ei liene kaukainen arvio sillan lopullisista kustannuksista. Kaikissa tapauksissa se on lähempänä todellisuutta kuin tuo 250 miljoonaa jolla hanke rutisteltiin valheellisin perustein läpi.

RATIKKAHALLI LIIKUNTAPUISTOON; TAPAAMINEN

Kaavoittajan tapaamisessa Laajasalo-opistolla 8.5.2018 oli (omien laskujeni mukaan) läsnä 11 kaavoittajan edustajaa ja 11 laajasalolaista eri intressiryhmistä.

Kokous noudatti normaalia kaavoittajan ”kuuntelukaavaa”, eli mielipiteitä kaivattiin vain vakuuttamaan, että tämä suunnitelmamme on erinomainen.
Näissä asukkaiden kuulemistilaisuuksissa on aina sama henki (lue Suomen Kuvalehti 22/2018 ”Otetaan osaa”). Vaikuttaakin siltä, että kaavoitusosasto pakotetaan asukastilaisuuksiin, jotta ns. Helsingin uusi osallistumismalli nimellisesti toteutuu. Muuta merkitystä tapaamisilla ei ole.

Jälleen toistettiin, usean suunnittelijan suulla, että ratikkahalli ei voi sijaita missään muualla, kuin Laajasalon urheilupuistossa (miksi sen päälle on rakennettava kaiken lisäksi asuntoja joiden vaatima maapinta-ala kasvattaa n. kaksin- kolminkertaiseksi yli hallien todellisen tilantarpeen?).
Syy, ettei ratikkahalli voi sijaita Roihupellossa, on kuulemma, ettei Jokerirata sovi Kruunusiltojen aikatauluun, eikä se ilmeisimmin sovi senkään vuoksi, ettei silloin voitasi rakentaa asuntoja Laajasalon liikuntapuistoon.

Kruunusiltojen suunnitelmien yhteydessä alettiin suunnitella myös Kruunuvuorenrannan aluetta. MIKSI tätä raitsikahalli / asuntokorttelia ei suunniteltu aikanaan sinne, ”asuntokaava-maalle”, ihan ilman vastustusta? Se oli entistä öljysataman aluetta, eikä kukaan olisi ollut siellä halleja vastaan taistelemassa. Tuon Kruunuvuorenrantasuunnitelman kaavoitushistoria on sinänsä jo ihan oma mielenkiintoinen tapauksensa josta olen kirjoittanut blogiini erikseen.

Ratikkahalli itse veisi tilaa vain 12.000 m2 JOS se urheilupuistoon ylimalkaankaan pitää rakentaa. Alue leviää puistoon, asuinrakennussyistä, huomattavasti laajemmalle n. 2x - 3x yli varikon tarpeen ja viereen samalle viheralueelle on jo ehdotteilla lisärakentamista. ”Kun kerran tuo alue on jo pilalla niin miksei pistetä menemään koko roska saman tien” (vaikuttaa olevan kaavoittajan ajatus). Kuitenkin, pelkkä ratikkahalli mahtuisi Reposalmen tien mukaisena maan alle rakennettuna upeasti murto-osan kokoiselle tontille ja kannelle voitaisiin rakentaa uudelleen menetetyt kentät ja pururata. Sellainen ei käy kaupungille, koska nyt tarvitaan rakennusmaata. Laajasalon lisääntyvästä asukaskannasta ja heidän lapsista (ja mielenterveydestä) viisveisataan.
Itärannan, suunnitteilla olevasta kaavasta, on jo poistettu reilulla kädellä urheilupuiston viheraluetta rakennusmaaksi. Näin Helsingissä kaavoitetaan vastoin maakuntakaavaa ja yleiskaavaakin. Tosin yleiskaavasta ei kukaan saa tolkkua, mikä alue on mitäkin. Entiset kaavat näyttävät todellisen urheilupuiston alueen (Yleiskaava — Selvitys 2013).

MITÄ KOKOUS VIESTI KAAVOITTAJALLE
Laajasalon asukaskuulemisen pääviesti kaavoittajalle oli, että rakentakaa ratikkahalli Roihupeltoon JA JOS ratikkahalli rakennetaan Laajasalon urheilupuistoon, on kaupungin korvattava vastaavat ulkoilu- ja yhteiset liikuntaharrastusmahdollisuudet menetettyjen tilalle. Keskustelussa puhuttiin; uimahallista, urheiluhallista, lentopallokentästä, pururadasta, koirapuistosta ja ylimalkaan sellaisista yhteisen toiminnan alueista, vastaavalla tai suuremmallakin volyymillä (ottaen huomioon lisääntyvä asukasmäärä), jotka nyt menetetään asuntorakentamisen alle. Lisäksi ehdotettiin, että tuossa ratikkakompleksissa, voisi olla mukana jotain kulttuuritilojakin.
Laajasalon yhteiskoulun rehtori oli erityisen huolestunut lisääntyvän oppilaskannan liikuntamahdollisuuksista lähellä koulua, sekä lasten liikenneturvallisuudesta, koulun läheisen, lisääntyvän liikenteen vuoksi. Laajasalon Palloseura painotti myös liikuntapuiston alueen merkitystä palloiluharrastuksen pitämiseksi kotinurkilla.
Perheenemäntiä edustanut henkilö painotti myös lasten yhteisten liikuntamahdollisuuksien säilyttämistä Laajasalossa: ”Lapset pysyvät poissa pahanteosta, kun heillä on järkevämpää tekemistä”.
Ikääntyvien edustaja painotti esteettömyyttä ja jos puistoaluetta rakennetaan talojen keskellä olevalle mäelle, olisi sinne taattava esteetön reitti. Myös rannalle olisi säilytettävä hyvä kulkuyhteys liikuntarajoitteisille.
Laajasalo-Degerö-seuran puheenjohtaja kysyi kaavoittajalta, miksi kaavoittaja ei noudata lakia?
(tarkoittaen ylempien kaavojen, kuten maakuntakaavan toistuvaa ylikävelemistä).
Kaavoittajan mielestä he noudattavat lakia. Tämä on nyt mitattavana Hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa ja toivomme sieltä Helsingin yleiskaavan, kumoamista. Periaatteessa tuo kaava ei ole minkään arvoinen muille kuin kaavoittajalle itselleen. Se ei kerro asukkaille, minkälaisia rakennuksia ja viheralueita kaupunkiimme tulee jäämään, tai tullaan rakentamaan todellisuudessa, koska kaavoittaja voi tulkita ”hehtaarikaavaa” oman harkintansa mukaan. Myös uudet kaavaversiot ovat liikkuva maali. Ne muuttuvat kierros kierrokselta rakennusalueita ja volyymeitä kasvattaen. Tänään ei asunnonostaja voi kaavoista päätellä, millainen hänen naapurustonsa huomenna on. Sellainen ei luo turvallisuudentunnetta oman kodin hankkijalle ja monivuotisen asuntolainaan sitoutuvalle.
Osmo Soninvaara vastasi ihmettelyyni, "Kaikki kaavoitus muuttaa kaavaa".. Eli viis veisaamme siitä mitä ylemmät ohjeiksi tehdyt kaavat sisältävät, me muutamme kaavaa aina mieleiseksemme. Tämä on pöyristyttävää puhetta niinkin fiksulta ja vihreältä mieheltä kuin Soininvaara.


MIKSI NYT KESKUSTELLAAN? SEHÄN ON JO PÄÄTETTY? Tämä todetaan Tekniikka&Talous 21.3. artikkelissa suorin sanoin.
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/laajasaloon-suunnitteilla-raitiovaunuvarikko-sailytystilat-maan-alle-6707625
Myös keskustelutilaisuudessa kaavoittaja esiintyi, kuin hallien sijoitus ja rakentaminen olisi itsestään selvyys. Kabineteissa on ilmeisesti käsiä puristeltu.

Kenenkähän kanssa puristellaan käsiä Gunillantien/Reiherintien kulmatontin ylikaavasta, kun Nuorisosäätiöltä on menossa Aran yleishyödyllisyysasema sekä aravatuki ja se on merkittävä toimija / ilmeinen osarahoittaja (sisarfirma) SSR Groupissa joka on ollut tonttia yli kaavaneliöiden rakentamassa. Tontin toisesta taloista piti tulla ”edullinen vuokratalo”. Kohde on poistettu SSR Groupin verkkosivuilta.

Toinen artikkeli Soininvaaran Blogiin

On todella ajattelematonta kaavoitusta edetä kerrosneliöt edellä ajattelematta rakennusympäristöä. Laajasalo on yksi niistä kaupungin tehokaavoitusalueista, joista (kaavoittajan viestin mukaan) yritetään nyt tehdä kaupunkikeskustan kaltaista ja siihen kuuluvaa ja sen rakennustehokkuutta jäljittelevää asuinaluetta. Muistaa sopii kuitenkin, että alue on saari ja saarena pysyy ainakin näillä näkymin. Liikenneyhteyksiä tuskin koskaan saadaan nykyistä kaupunkikeskustaa vastaaviksi. Yksi raitsikasilta ei totuutta toiseksi muuta. Pienautoilua ei kaavassa huomioida, koska se ei kuulemma ole tulevaisuuden liikuntamuoto. Ehkä niin, mutta uusia materiansiirtolaitteita odotellessa jotenkin alueelta, töihin ja kotiin, pitäisi päästä liikkumaan, muutenkin kuin ratikalla tai polkupyörillä. Useat tarvitsevat, edelleenkin, työnsä tai liikkumisrajoitteen vuoksi autoa.

Kun rakennetaan / kaavoitetaan jo rakennetuille alueilla, olisi syytä kiinnittää huomio aikaisemmin rakennettuun ympäristöön, sitä kunnioittaen.

Koirasaarentiellä on menossa nyt kaupungilla pientalojen ostoksia, vaikka kaavoittajalta on saatu lupaus, että vanhoihin pientaloalueisiin ei kosketa. Tonttihankinnat tarkoittavat sitä, että ei ainoastaan tien vastakkaiselle puolelle, vaan myös tien, nykyisen pientaloaluekaavan puolelle, on suunnitteilla kerrostaloja. Näin saadaan aikaan lisää törmäyspintaa, suunnittelemalla alueita, joiden asumiskulttuurit eivät sovi yhteen eikä niitä näytä olevan tarkoituskaan sovittaa yhteen. Kyseessä on tekninen häätö jossa pientaloasuminen saatetaan asumismuodolle sietämättömäksi. Ostaisiko sinä omakotitalon kerrostalon takapihalta?

Kaavoittajan kannattaisi ottaa oppia Puukäpylästä, jossa vanhaa asumiskulttuuria on kunnioitettu ja raitsikakin kulkee.

Ja lisää epäkohtia Laajasalon ajattelemattomasta kaavoituksesta.

Viimeisimmän yleiskaavan vastainen ratikkahalli urheilupuistoksi kaavoitetulle alueelle on myös täysin harkitsematonta. Laajasalon rakennustehokkuutta nostetaan ja toisaalla, sen alueen uusienkin asukkaiden liikuntamahdollisuuksia kavennetaan. Siinä suunnitelmassa ei ole ollut suuremmin ajatusta mukana. Tuon hallin logiikka piilee sen päälle rakennettavissa kerrostaloissa, eli tehorakentamisessa. Halli on Troijan hevonen, jonka selkään saadaan lisää rakennusmaata viheralueelle. Ratikkahallille olisi runsaasti tilaa vaikkapa Roihupellossa ja kaikissa tapauksissa, paljon järkevämmillä alueilla, useampien raiteiden risteyksissä jossa vaunujen siirto ja huolto olisi taloudellisempaa. Niillekin alueille voidaan ratikkahallien päälle rakentaa jos se on nyt ”se juttu”.

Kaupunkimme kaavoituksesta yleensä voi sanoa, että sillä ei ole, nykyisellä menolla, mitään tekemistä suunnitelmallisuuden kanssa. Jokainen uusi kaavaversio lyö korville ylemmän tason kaavaa joka pitäisi toimia sen ohjeena. Maakuntakaavaa ei kunnioiteta, edes 2050 hehtaarikaavaa ei noudateta ja jokainen osayleiskaavaversio lisää rakennusmaata ja rakennustehokkuutta, minne kulloinkin. Yleensä viheralueille, tai aikaisemmin rakennetuille pientaloalueille joita piti säästää lupauksen mukaan.

Käytännön esimerkkinä: jos olit hankkimassa Kruunuvuorenrannasta osakehuoneistoa v.2013 ja katsoit sen aikaista kaavaa, et nähnyt niitä taloja, jotka seuraavaan kaavaversioon sittemmin paikalle piirrettiin. Et siis saanut mitä luvattiin, vaan aivan toisenlaisen asuinympäristön. Esimerkiksi aikaisempi merinäköala saattoi kadota kerrostalojen taakse. Sellaista kutsutaan harhauttamiseksi ja on oletikin kaupan purkamisen peruste, jos kauppaa ylipäätään on siinä vaiheessa sitten enää mahdollista purkaa.

Artikkeli Osmo Soininvaaran Blogiin

Olemme ihmetelleet Helsingin Laajasalossa Gunillantien ja Reiherintien kulmatontin ylikaavoittamista  (OAS 1333-00/17).

Kaavahuomautukset on asiasta jätetty mutta jo kaavoittajan pyrkimys nostaa juuri viime vuoden alussa voimaan tullutta, paikallisten asukkaiden kanssa neuvoteltua kaavaa (kaava mahdollistaa paikalle rakennettavaksi 8.600 m2 viiteen kerrokseen. Nyt uudessa ehdotuksessa rakennusmassa on kasvanut 11.250 kerrosneliöön ja seitsemään kerrokseen). Tämä on kohtuutonta, eikä ole missään tapauksessa hyväksyttävää. Pelkonamme on, että tuo uusi "ylikaava" menee läpi valituksista huolimatta kaupungin rakennushuuman varjolla.  Kaupungin ja SSR:n (Nuorisosäätiön kumppani) perusteluina on ollut, "jotta saataisiin edullisia vuokra-asuntoja". Niitä on tontilla n. puolet asunnoista ja toinen puoli on kovan rahan asuntoja. Suunniteltu rakennus on hyvän näköinen mutta ehdottomasti liian korkea pientaloalueen reunamaastossa. Samoin kaupungin miehet ovat käyneet vastapäisen, yksityistontin puolella Reiherintietä, mittailemassa kadun levennykseen tarvittavaa maata, kun vastapäätä on tuo toistaiseksi rakentamaton ja suunnitelman alainen tontti. Käsittämätöntä touhua ja täysin nykyisistä asukkaista (ihmisistä) piittaamatonta. Sitä voidaan nimittä myös "tekniseksi häädöksi". Kun yli 20 metriä korkea talo tulee kadun aurinkoiselle puolelle, se tarkoittaa omakotipihan siirtymistä varjojen valtakuntaan isoksi osaksi päivää. Samoin kerrostalon ikkunat vähentävät merkittävästi pientaloasukkaiden intimiteettiä ja ainakin piha-alueen käyttö luultavimmin vähenee. Piha on juuri se yksi ja tärkein asia pientaloissa.

Toistaiseksi Osmo Soininvaara ei ole vastannut tähän blogissaan.
Vihreät eivät halua vastata tekemisistään Helsingin kaavoituksesta vastuullisina.

Kaavoittajan vastaus kysymykseen ylikaavoituksesta

Lähetin edellisen kirjoituksen myös kaupungin palautejärjestelmään. Vastaus on alimmaisena, ensin oma kommenttini vastaukseen:

Kiitos vastauksesta Anu Kuutti

Tuon tulospalkkion ylikaavoittamistanne asuntoneliöistä siis voitte pyytää poistettavaksi, koska se on teille merkityksetön ja se saattaa kaavoittajat henkilötasolla huonoon valoon.

Kaavoittaja on työrukkanen (sen ymmärrän) mutta se on ainoa porras jonka työn jäljestä voimme ainoastaan nähdä miten kaupunkiamme rakennetaan.

Kaava toisensa jälkeen kasvaa, joka kierroksella, rakennettu alue ja kerrosneliöt. Tämä ei ole asukasystävällistä kaupunkisuunnittelua. Miten kaupunkimme kuvittelee voivansa saada asukkaiden luottamuksen tämän kaltaisin menettelytavoin? Kuka ostaa asunnon tai rakentaa omakotitalon, kun ei ole harmainta aavistusta, mitä huomenna on naapuritontille suunnitteilla? Kuka muuttaa alueelle jonka liikenteelliset (yksityisautoilu ei lopu raitiovaunukiskojen myötä) ja sosiaaliset palvelut eivät voi pysyä ajan tasalla ylivoimakkaan rakentamisen vuoksi? Löytyykö riittävästi näin helposti höynäytettäviä asukkaita?

Ylikaavoittamisen ongelma tuskin ratkeaa, koska se on kaupungissamme patoloogista toimintaa asukkaiden mielipiteistä piittaamatta. Tuijotetaan ennusteisiin joiden toteutumasta ei ole kenelläkään todellista tietoa. Ennusteet ovat hyvä työkalu, kun rakennuttajayhtiöille tarvitaan lisää rakennusmaata ja ansiotoimintaa seurauksista piittaamatta (ja asukkaista piittaamatta)..

Ainut todellinen vaikuttamisen mahdollisuus lienee äänestää järkevämmät kaupunginvaltuustoehdokkaat seuraavalle kaudelle. Sen vuoksi tiedotustoimintaa on tästä aiheesta tehtävä. Asukkaat eivät osaa ajatella riittävän pitkälle äänestäessään vain "kauniita ja rohkeita" (vaalilupauksissaan), unohtaen, minkälaisia päätöksiä edellisellä kaudellaan kyseisten puolueitten edustajat ovat (poliittisen linjansa mukaan) heidän harmikseen tehneet.

Hannu Kuukkanen

On 10.1.2018 9:36, Helsingin kaupungin palautejärjestelmä wrote:

Vastaus antamaanne palautteeseen

Hei, 
Kiitos palautteesta. 
Lisäämme myöhemmin vastausta kilpailutus ja kaavaprosessista. 

Kaavoittajien bonusrahasta sen verran, että kaupunkiympäristön toimialan tulostavoiteita päätetään tammikuussa 2018. 
Aiempina vuosina ja uudessa esityksessäkin uuden asuntokerrosalan osuus koko tulospalkkiosta on ollut noin 15 %. 
Se suhteutettuna tavoitteeksi asetettuun kerrosalaan (600 000 - 700 000 k-m2), 
ja siihen minkä verran kaavoittajat keskimäärin ovat saaneet tulospalkkiota tarkoittaa, 
että 1000 kerrosalametristä kaavoittaja on saanut tulospalkkiota muutaman kymmenen senttiä. 
Ylimääräinen palkkio ei todellakaan ohjaa kaavavalmistelua.  

Anu Kuutti
tiimipäällikkö, arkkitehti
Kruunuvuorenranta-Vartiosaari -tiimi, asemakaavoitus